Takapuoli satulaan

Otsikko kuvaa hyvin sitä, mitä minun olisi pitänyt tehdä parina viimeisimpänä kertana, kun ratsastin Jalmarilla. Täytyy kuitenkin sanoa, että tämä tavoite epäonnistui todella huolellisesti. Onnistuin jopa tippumaan sieltä satulasta! Ehkä se olikin eräänlainen saavutus, kun tipuin varmaankin ensimmäistä kertaa Jalmarin satulasta. Aiemmilla tippumiskerroilla olen tainnut mennä aina ilman satulaa, jolloin tippuminen on paljon normaalimpaa eikä siihen vaadita paljoa.

Perjantaina 25.11 olin ratsastamassa melko myöhään, joten ratsastuskuvia tältä kerralta ei ole. Menin kuitenkin satulalla ja ajatuksenani oli mennä ilman jalustimia, mutta päädyin harjoittelemaan harjoitusravia ihan vain jalustimet jalassa. Olen kuitenkin todella tyytyväinen tähän ratsastukseen, koska sain Jalmarin kuuntelemaan istuntaa! Treenasimme pysähdyksiä ja varmaankin ensimmäistä kertaa käytin kunnolla myös istuntaani jokaisella kerralla. Pikku hiljaa Jalmari alkoi tajuta ideani ja lopuksi sainkin sen pysähtymään pari kertaa ihan vain istunnalla. Siitä olenkin todella ylpeä!

Eilinen treeni ei sujunut ihan yhtä hyvin. Jo alkukäynneillä Jalmari tuntui siltä, että se olisi saattanut singahtaa vaikkapa kuuhun. Heti, kun pääsimme pellolle, se oli jo ravaamassa. Alkukäynnit olivatkin hiukan lyhyet, mutta jo parin raviympyrän jälkeen Jalmari rauhoittui ja pystyin työstämään sitä käynnissäkin. Enää pysähdyksetkään eivät onnistuneet niin hyvin, kuin viime kerralla. Jalmari ei oikein jaksanut keskittyä minuun. Se kyllä totteli ihan kivasti, mutta esimerkiksi pidätteet menivät läpi turhan hitaasti. Ehkä sääkin vaikutti tähän, kun tuuli oli puuskittaista ja pitkästä aikaa oli taas pakkasta.

Kun Jalmari rauhoittui kunnolla, uskalsin ottaa jalustimetkin hetkeksi pois. Totesin kuitenkin, ettei se ollut ihan meidän juttumme. En osannut istua satulassa ollenkaan siististi ja silloin Jalmarikaan ei mennyt hyvin. Yritin kuitenkin hetken aikaa sinnitellä ilman jalustimia, mutta lopulta päädyin ottamaan ne takaisin. Onneksi otin! Yhdellä ravipätkällä Jalmari tuntui siltä, että se oli nostamassa laukkaa, joten annoin sille sitten luvan laukata. Alkuun laukka oli kivan rauhallista, mutta yhtäkkiä eräs tuulenpuuska yllätti meidät. Jalmari kiihdytti laukkaansa ja alkoi tehdä matkan varrella loikkia. Niissä pysyin vielä mukana, mutta kun vastaan tuli aita, tipahdin kyydistä. Aita tuli ilmeisesti Jalmarillekin yllätyksenä, koska se veti hätäjarrut päälle. Onneksi tipahdin melko kevyesti eikä minua siinä hetkessä sattunut yhtään. Selkäni vain otti hiukan osumaa, mutta ei pahasti. Nousin tippumisen jälkeen takaisin satulaan ja otin vielä ravia. Jalmarikin tuntui hiukan hämmentyneeltä, koska se ravasi todella rauhallista ravia. Siihen olikin hyvä lopettaa!

 Pahoittelut epätarkasta kuvasta, mutta tältä menomme näytti hetki ennen tippumistani!

Huomasin muuten näitä kuvia katsellessa yhden "uuden" ongelmani. Minulla on ollut jo pidemmän aikaa tapana istua turhan takana lähes jokaisessa satulassa, mutta vasta nyt aloin tosissani kiinnittää tähän huomiota. Itseäni tämä häiritsee todella paljon ja ajattelinkin jatkossa puuttua tähän!

Ratsastuskuvat ©Nelli!

Onko teillä päin lunta?

Joulukalenteri Instagramiin?

Postauksen kuvat on otettu 11.11.2016

Tähän aikaan monessa blogissa on postaus, jossa kysellään lukijoilta postaustoiveita joulukalenteria varten ja kerrotaan siitä, että blogi saattaa olla hiljaisempi, kun bloggaaja kirjoittaa valmiiksi joulukalenterin postauksia. Aion olla siinä mielessä poikkeus, että kerron vain, etten tee tänä vuonna varsinaista joulukalenteria, edes sellaista kuin aiempina vuosina. Tänä vuonnakin toki teen muutamia joulupostauksia, mutta ei niitä voi joulukalenteriksi sanoa. Sen sijaan ajattelin tehdä blogin instagramiin(@hymyillenhuomiseen) eräänlaisen joulukalenterin. Ideani on seuraavanlainen: Julkaisen joka päivä uuden kuvan tyylillä "Luukku 1", "Luukku 2" jne. Näiden kuvien kautta käyn läpi tämän vuoden parhaimmat hevoskuvat ja -hetket. Jokaiselta kuukaudelta tulisi siis kaksi kuvaa ja näin saisin 24 "luukkua". Toinen vaihtoehto on tietenkin se, että te lukijat ja instagram-seuraajat saisitte antaa sanoja kuten ilo, suru yms. joiden perusteella valitsisin 24 kuvaa. Kumpi idea kuulostaa paremmalta? 

Ajattelin nyt kirjoittaa tähän samaan postaukseen marraskuun kuulumisia lyhyesti. Marraskuu on taas sujunut omalla painollaan. Lumet tulivat ja menivät. Nyt säät ovat olleet niin ikäviä, että tallille on turha haaveillakaan lähteä. Kelien vuoksi olen jättänyt jo useampia tallipäiviä välistä. Esimerkiksi Lamonan luona en ole taas hetkeen käynyt. Kaiken lisäksi silloin, kun pääsen koulusta, on jo niin pimeää, että tallille on turha enää lähteä. Olen kuitenkin ehtinyt käydä muutaman kerran liikuttamassa Jalmaria. Olen mennyt sillä lähinnä ilman satulaa ja kuolaimettomilla. Sinänsä voisin siis sanoa, että marraskuuni ilman jalustimia on mennyt ihan hyvin. Päätin kuitenkin, että otan nyt itseäni niskasta kiinni ja menen viimeistään ensi vuoden puolella enemmän ilman jalustimia!

Vastaukset osa 2

Kirjoitinkin jo ensimmäisen osan näistä kysymyksistä. Postauksen pääset lukemaan täältä. Tässä ovat vuorossa kaikki ne kysymykset, jotka eivät liity hevosiin. Lähinnä nämä ovat blogiaiheisia, mutta muutama koskee myös muita aiheita.

Oletko kehittynyt bloggaajana vuoden aikana?

Juuri hiljan poistelin vanhoja postauksia, jotka koin turhiksi tai liian huonoiksi. Nykyään postaan silloin, kun minulla on siihen todellista aihetta, eikä poistettavia postauksia ainakaan tällä hetkellä ole. Vuoden aikana olen oppinut tämän ja lisäksi voin mainita sen, että osaan nykyään jopa hiukan koodailla ulkoasuja!

Oletko harkinnut banneripajan luomista?

Olen harkinnut, mutta täytyy todeta, ettei aikani riittäisi tähän nykyään. Lisäksi blogimaailmassa on jo niin monia eri bannerintekijöitä, joiden tekeleet ovat monenkertaisesti hienompia kuin minun, etten koe tarvetta ryhtyä "kilpailijaksi".

Mitä tavoitteita sulla bloggaajana?

Bloggaamiseen minulla ei oikeastaan ole tavoitteita. Tietenkin olisi hauska hyötyä blogistani enemmänkin, mutta en halua bloggaamisen olevan milloinkaan pakkopullaa, joten saa nähdä, toteutuuko tämä koskaan.

Mikä on vaikeinta bloggaamisessa? Entä parasta?

Nämä olivat kaksi erillistä kysymystä, mutta päätinpäs kätevästi yhdistää ne samaan! Vaikeinta on ehdottomasti kirjoittaminen! Olen oikeasti todella varovainen kirjoittaja, koska yritän olla paljastamatta liikaa ja kirjoittaa niin, etten tyrmää kenenkään mielipiteitä. Lisäksi tietyt sanamuodot ja lauseet ovat vain hankalia muodostaa.. Jälkimmäiseen on helppo vastata, ihmiset ovat parasta! Tykkään vastata kommentteihin ja kommentoida muiden blogeihin. Kommentit ovat usein niitä, jotka kyllä piristävät päivää edes hetkellisesti!

Mikä on paras postaus jonka olet kirjoittanut?

Tämä oli todella mielenkiintoinen ja hankala kysymys. En oikeasti osaa vastata siihen, mikä olisi yksinkertaisesti paras. Voisin kuitenkin nimetä tähän muutamia kirjoittamiani postauksia: Minä ja bloggaus, Tulevaisuus ratsastajana, ja Ratsastussappaat vai saappaanvarret. Nämä kolme mielipidepostausta aiheuttivat keskustelua, mihin niillä oikeastaan pyrinkin. Ehkä parhain on kuitenkin ensimmäisenä mainittu postaus, Minä ja bloggaus. Sen kirjoittamiseen käytin aikaa ja kyseessä taitaakin olla blogini historian pisin postaus!

Miten kirjoitat postaukset? Suunnitteletko etukäteen vai alatko vain kirjoittaa?

Avaan bloggerin ja alan kirjoittaa. Harvoin kuitenkaan julkaisen heti kirjoittamaani, vaan jätän sen luonnoksiin lojumaan. Suunnittelen usein todella tarkasti, milloin julkaisen minkäkin postauksen ja olenkin todella tarkka tästä järjestyksestä! Harvoin kuitenkaan suunnittelen itse postausten sisältöjä.

Mikä inspiroi/motivoi sinua bloggaamaan?

Tykkään kirjoittaa, joten tämä on minulle vain hauskaa puuhaa! Lisäksi totta kai lukijat motivoivat, koska tiedän, että blogiani seuraa oikeasti moni ja useimmat teistä ovat vielä kovin aktiivisiakin esim. kommentoinnin suhteen.

Osaisitko olla bloggaamatta?

Samaa kysymystä olen pohtinut jo aiemminkin. Silloin olisin vastannut että en, mutta nyt, kun tarkemmin ajattelen, niin kyllä osaisin. Olisihan se varmasti outoa, mutta ei se mahdotonta olisi. Itse asiassa pyörittelinkin jo yhdessä vaiheessa ajatusta siitä, että voisin lopettaa bloggaamisen. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että haluan vielä blogata. Teen tätä niin kauan, kunnes ei vain enää yksinkertaisesti kiinnosta tai riitä aika.

Oletko koskaan harkinnut bloggaamisen lopettamista?

Tähän tulikin vastaus jo ylempänä, mutta olen. Silloin motivaationi oli pidempään hukassa ja tuntui, etten enää yhtäkkiä saanutkaan kirjoitettua enää mitään järkevää. Lisäksi tämä loka-marraskuu on aina minun kohdallani sellaista aikaa, että motivaatio katoaa hetkeksi johonkin.

Suosikkiblogit?

Suosikkiblogejani minulta kysytään paljon. En vain osaa vastata tähän oikein mitään. Nykyään harva hyväksi todettu blogi on enää aktiivinen. Olenkin pikku hiljaa ruvennut keräämään uusia blogeja lukulistalleni. Yhtäkkiä voisin heittää tähän blogeja nimeltä Pennin pyörittäjä, Se ei ole vain harrastus, se on elämäntapa, Trakehnerin Matkassa ja Trust is about us. Näiden lisäksi lukulistallani on vielä monen monta hyvää blogia, mutta nuo ovat viime aikoina olleet suosikkejani.

Oletko tyytyväinen blogiisi?

Tähän on helppo vastata, olen! Postaan juuri sellaisia postauksia kuin itse haluan ja juuri silloin, kuin itse haluan. Lisäksi minulla on suuri joukko aktiivisia lukijoita, jotka jaksavat kommentoida lähes jokaiseen postaukseen ja usein saankin hyvin mielenkiintoisia kommentteja!

Minkä on luetuin postauksesi?

Ylivoimaisena ykkösenä listalla komeilee postaus nimeltään Joulupostaus: Satulahuovan tekeminen  yli 400 katselukerrallaan. Huvittavinta koko jutussa on se, että postaus nousi listan ykköseksi ihan yllättäen. Linkkasin postauksen facebookissa erään aiheesta kysyvän aloituksen kommentin kommenttiin (kyllä, ihan oikeasti) ja se keräsi hetkessä älyttömän määrän katselukertoja!

Mikä sai sinut aloittamaan bloggaamisen?

Kaverini bloggasi, joten olihan minunkin sitten pakko aloittaa. Aloitin bloggaamisen yhdessä kaverini kanssa, mutta myöhemmin hän jäi pois ja blogi siirtyi minulle.

Millaisista blogeista pidät eniten?

Tällä hetkellä lukulistallani on ainoastaan hevosblogeja. Lisäksi tykkään blogeista, joista näkee, että blogiin on kokonaisuudessaan panostettu. Tällä en tarkoita pelkästään ulkoasua, vaan myös sisältöä. Itse tykkään lukea postauksia, joissa on paljon laadukkaita ja erilaisia kuvia. Ja totta kai myös itse teksti vaikuttaa!

Millaisia postauksia tykkäät tehdä?

Jos minulla on paljon hyviä kuvia tai hiukan normaalista poikkeava aihe, tykkään kirjoittaa siitä. Esimerkiksi postausta nimeltä Hyvän mielen treenit oli kiva kirjoittaa ihan sen vuoksi, kun kuvat olivat niin onnistuneita ja aiheesta riitti kerrottavaa.

Millaisia postauksia tykkäät lukea?

Mielipidepostaukset kuuluvat ehdottomasti suosikkeihini, ja etenkin blogeihin liittyvät mielipidepostaukset! Totta kai myös hyvillä kuvilla varustettuja heppapostauksia on kiva lukea, mutta etenkin nuo mielipidepostaukset ovat mieleeni.

Miten blogimaailma on mielestäsi muuttunut?

Yllättävän moni hyvä blogi lopetti tämän vuoden aikana ja tuntuu, että uusia blogeja on tullut taas ihan silmänräpäyksessä älytön määrä lisää. Luin itseasiassa juuri samaan kysymykseen jostain toisesta blogista vastauksen ja siinä kerrottiin kuvien merkityksen kasvaneen. Se on kyllä totta.

Oletko kehittynyt tietokoneiden kanssa bloggaamisen aloitettua?

Olen! Nykyään osaan muokkailla kuvia ihan eri tavalla kuin aluksi ja osaan jopa koodailla, ainakin vähän!

Mieleenpainuvin kommentti täällä bloginpuolella?

Moni varmasti odottaa tähän jotain kommenttia, jossa minut tai blogini kehutaan maasta taivaisiin, mutta oikeasti sellaiset eivät ole jääneet mieleeni. Useimmiten juuri ne kantaaottavat kommentit jäävät mieleen. Ehkä parhaiten onkin jäänyt mieleen kommentti, jossa luki näin:

Lempi koirarotu?

Bokseri! Jostain syystä olen täysin ihastunut kyseiseen koirarotuun ja haaveilenkin ostavani sellaisen itselleni vielä jonain päivänä.

Mitä toivot joululahjaksi?

Taidan olla aika tylsä, mutta haluan villasukkia ja vuodevaatteita. Näitä molempia tarvitsen ja siksi nitä toivonkin.

Kesä vai talvi?

Ehdottomasti kesä! Silloin ei tarvitse hytistä kylmässä, vaan saa nauttia auringosta. Onhan talvessakin omat hyvät puolensa, mutta vastaan silti kesä.

Vastaukset osa 1

Tämän ensimmäisen vastauspostauksen aiheena ovat tietenkin hevoset! Haluan kuitenkin ensimmäiseksi kiittää kaikkia kysymysten lähettäjiä! Sain todella paljon älyttömän mielenkiintoisia kysymyksiä, joihin oli hauska ja oikeastaan aika hankalaakin keksiä vastauksia. Mutta pidemmittä puheitta, alla hevosaiheset kysymykset!

Miten olet mielestäsi kehittynyt ratsastajana viimeisen vuoden sisällä?

Tässä parin vuoden sisällä olen kehittynyt todella paljon ratsastajana ja jo vuodessa kehitystä on tapahtunut huomattavasti! Oikeastaan tästä aiheesta on tulossa joulukuussa taas oma postauksensakin, mutta vastaan nyt tähänkin, että olen yksinkertaisesti oppinut istumaan satulassa ja oppinut käyttämään apuja oikein, tai ainakin paremmin kuin ennen! Nykyään jopa tiedän, mitä mistäkin avusta seuraa.

Mitä tavoitteita sulla on ratsastajana?

Kerään taas vuoden alussa ensi vuodelle tavoitteet, mutta jos puhutaan suuremmasta aikavälistä, vastaan vain, että haluan tulla hyväksi ratsastajaksi. Tällä tarkoitan ratsastajaa, joka pystyy ratsastamaan eleettömästi ja siististi erilaisilla hevosilla.

Mihin olet tyytyväinen omassa istunnassasi?

Osaan istua satulassa suhteellisen hiljaa, eli en säädä siellä hirveästi mitään ylimääräistä, minkä luen hyväksi asiaksi. Lisäksi olen tyytyväinen siihen, kuinka osaan mukautua useimpien hevosten liikkeisiin!

Tämä kuva kyllä kertoo jotain ihan muuta siellä selästä säätämisestä..

Haluaisitko korjata ratsastuksestasi mitä?

Istunta nyt on yksi ikuisuusprojekti, mutta niin se taitaa olla kaikilla. Yritän korjailla pieniä asioita vähitellen. Yksi tällainen pieni asia ovat jalkani, jotka menevät edelleen vähän miten sattuu. Lisäksi olisi ihan hyvä opetella pitämään se katse edessäpäin..

Onko Jalmari unelmiesi hevonen?

Jos nyt ihan totta puhutaan, niin ei ole. Siitä saisi kuitenkin tehtyä sellaisen. Meidän pitäisi vain kasvattaa vielä enemmän luottamusta toisiimme ja sitä kautta yhteistyö voisi lähteä sujumaan paremmin. Täytyy silti myöntää, että onhan Jalmari minulle todella, todella tärkeä hevonen.

Mikä on paras puoli Jalmarissa? Mikä on paras puoli Lamonassa?

Molemmissa on totta kai omat hyvät puolensa, mutta yhtenä parhaana puolena molemmissa on se, että ne kyllä kertovat, jos teen niiden mielestä jotain väärin. Molempia on suhteellisen helppo lukea ja molempien kanssa olen oppinut uusia asioita hevosten käyttäytymisestä. Jalmarista tykkään ihan senkin takia, että sen kanssa näen työn tulokset, koska pääsemme kehittymään omassa tahdissamme.

Parhain kuvasi jonkun hevosen kanssa?

Mikä on sun lempihevosrotu?

Tämä on hyvä kysymys! En varsinaisesti osaa vastata lempihevosrotuani, jos kysymystä ei tarkenneta. Friisiläiset, irlannincobit ja muut kylmäveriset ovat todella upeita ja niistä tykkään ulkonäön puolesta. Harvoin sellaisia kuitenkaan tasokkaammissa kisoissa näkee ja haluaisin joskus hevosen, jolla voisin kisata. Siksi voisin vastata myös puoliveriset, kuten suomalainen puoliverinen. Lisäksi shetlanninponit ovat omaa luokkaansa, kuka nyt ei sellaista haluaisi itselleen?

Toivotko koskaan, että voisit ratsastaa pikkuponeilla?

Käyn tallilla, jossa on älyttömästi pikkuponeja eikä minun suustani olekaan ihmeellistä kuulla siitä, kuinka haluaisin nousta jonkun tällaisen selkään. Tuntuu, että hoen kyseistä asiaa. Todellisuudessa en kuitenkaan kehittyisi enää pikkuponeilla, joten varsinaisesti tarvetta mennä niillä ei ole. Olisi se kuitenkin hauskaa!

Pahin tippumisesi?

Tipuin v.2010 eräältä islanninhevoselta niin, että tulin maahan kädet edellä. Totta kai onnistuin siinä murtamaan ranteeni useammastakin kohtaa. Kaikista huvittavinta oli se, että kyseessä oli ensimmäinen tippumiseni, eikä siitä edes jäänyt minulle pelkoa!

 Jos vaikka tänä vuonna osaisin jo pysyä menossa mukana hankitreenien aikaan!

Haluaisitko oman hevosen?

Taitaisi olla hulluutta vastata tähän kieltävästi, eli tietysti haluan!

Omalla tallilla vai yksityistallilla oma hevonen?

Totta kai se oma talli olisi mahtava, mutta pahoin pelkään, ettei se tule olemaan koskaan mahdollista. Siksi sanonkin, että yksityistallilla, ja vieläpä sellaisella pienemmällä, jossa on lämmin ilmapiiri eikä esim. kentällä ole suurta ruuhkaa yleensä.

Käytkö valmennuksissa/kisaatko paljon vai vähän?

Tähän minua jopa huvittaa vastata. Faktahan on se, etten käy valmennuksissa tai kisoissa ollenkaan. Niin paitsi että käynhän, nimittäin kuvaamassa! Mutta eipä niitä kuvausreissujakaan tule enää niin paljoa tehtyä. 

Kuvaaja taas elementissään.

Kannukset vai raippa?

En itse asiassa osaa sanoa nykyään. Viimeksi vastasin, että raippa, mutta nykyään voisin jopa harkita kannusten laittamista, jos niitä tarvittaisiin. Ehkä vastaan tällä kerralla kannukset.

Issikka vai vuonis?   

Loppuun vielä tällainen hankala kysymys. Olen aina tykännyt vuonohevosista ihan niiden näön vuoksi, mutta islanninhevostallin kävijänä taidan vastata islanninhevoset. Rotu on todella ihanan monipuolinen!

Talvi yllätti

Itse olen törmännyt useampaankin kertaan nettiä selatessani meemeihin, joissa kerrotaan, että talvi "yllätti" jonkun. Niiden hauskuus on siinä, kun talvi ja lumi tulevat kyllä joka vuosi, mutta silti ne pääsevät aina niin sanotusti yllättämään. Täytyy kuitenkin myöntää, että tänä vuonna talvi yllätti minut oikeastikin! Pitkästä aikaa pakkaset ja lumi saapuivat etuajassa. Voisin alkaa valittaa aiheesta, vaikka täällä Etelä-Pohjanmaalla onkin harvinaisen vähän lunta, vielä. Eihän lumessa sinänsä mitään vikaa ole, mutta marraskuussa ei ole vielä mielestäni oikea aika lumenluontiin, hankitreeneihin tai muuhun vastaavaan.

Tarkoituksenani ei ollut kertoa talvesta, vaan viimeisimmistä treeneistä Jalmarin kanssa, jotka siis suoritimme varsin talvisissa tunnelmissa. Maa oli valkoinen ja pakkanenkin kylmäsi hiukan. Selvisimme kuitenkin kunnialla! Edes kuvaajamme ei jäätynyt! Enkä muuten minäkään, vaikka ratsastuksen jälkeen kuvasin puolestaan kaveriani. Odotan vain enemmän tai vähemmän innolla niitä -20° pakkasia.

Minusta on tullut yhtäkkiä kumisaapasratsastaja, koska tarkenen kumisaappaillani niin paljon paremmin, kuin ratsastussaappailla. Tällä kerralla saappaat sopivat hyvin yhteen viltin kanssa, jonka pidin lämmittämässä Jalmaria ja itseäni. Kylmyyden vuoksi menin normaalia pidemmät alkukäynnit ja niiden aikana yritin taivutella Jalmaria ja treenasin pysähdyksiä. Lopulta kuitenkin totesin, että voisin kyllä ottaa raviakin, ainakin lyhyitä pätkiä suorilla. Jalmari olikin todella kiva! Se ravasi hyvää vauhtia, eikä painanut ollenkaan ohjalle niin kuin joskus kuolaimilla. Kuolaimettomilla oli ihan hauska mennä vaihteeksi, vaikka ne ovatkin vielä vähän uusi juttu meille molemmille. Sen vuoksi jouduin ratsastamaan enemmän istunnalla ja pohjeavuilla. 

Tarkoituksenani oli mennä ilman jalustimia koko tunti, mutta menin vain loppukäynnit ilman niitä.. Nythän on menossa No Stirrup November, eli marraskuu, jolloin on tarkoituksena mennä mahdollisimman paljon ilman jalustimia, ellei jopa kokonaan ilman niitä. Ensin hiukan naureskelin tälle jutulle, mutta jälkeenpäin muutin ajatukseni. Menen niin älyttömän harvoin ilman jalustimia, että vaihtelu voisi virkistää! Lisäksi täytyy myöntää, että jopa hiukan inhoan mennä ilman jalustimia. Siksi minun olisikin hyvä totutella siihen. Ehkä tämän kuukauden aikana otan itseäni niskasta kiinni!

Kuvat ©Nelli!

Menettekö te tämän kuun ilman jalustimia?

Lokakuun suosikit

Aloin miettiä tätä postausta jo kuukauden puolivälissä ja silti onnistuin jättämään kirjoittamisen ihan viimetippaan. Tältä kuukaudelta on kuitenkin ihan kivasti kertynyt kaikkia suosikkeja, joten eiköhän ole taas aika kerätä ne yhteen!

Kuukauden tallipäivä on helposti arvattavissa. Jo treenien ajattekin nostattaa hymyn huulilleni. Saimme kertakaikkisen upeita kuvia tuolloin ja itse treenitkin menivät paremmin kuin hyvin! Kyseessähän on siis tallipäivä, josta kirjoitin tänne blogiin otsikolla Hyvän mielen treenit.

Syyskuussa postasin säälittävän vähän, mutta lokakuun aikana sain hiukan motivaatioani takaisin. Postasin yhdeksän kertaa ja näistä postauksista suosituin on postaus nimeltään Massasta erottuva blogi?. Sinänsä tämä uutinen ei yllätä. Otsikkokin on sen verran houkutteleva, vaikka itse sanonkin! Postaus keräsi 258 katselukertaa ja 30 kommenttia. Tällä kommenttimäärällä se on myös kuukauden kommentoiduin postaus.

Tykätyin instagram-kuvani on kuva, joka on minun omastakin mielestäni suloinen kuva!

En vieläkään osaa nimetä suosikkiblogia tältä kuukaudelta, joten valitsen jälleen suosikkipostauksen. Tällä kerralla blogin Karvakorvakamut ja tämä suosikkipostaushan on nimeltään "Varsan elämää". Postauksen kuvat ovat vain jotain niin ihanaa!

Kuukauden suosikkikuvia on kaksi. Molemmat näistä ovat kuitenkin itse ottamiani! Ensimmäinen on otettu loppukuusta, kun kaverini oli hevosellaan koulukisoissa. Jälkimmäinen taas on jo aiemminkin täällä nähty kuva, jonka otin alkukuusta. Molemmissa kuvissa tykkään erityisesti niiden väreistä!

Uskon, että kukaan ei ole välttynyt kuulemasta edes yhtä Vain elämää-kappaletta. Ne nyt vain sattuvat soimaan joka paikassa. Täytyy kuitenkin sanoa, että voisin nimetä näistä ainakin yhden kuukauden suosikkikappaleekseni. Itse en ole edes seurannut kyseistä ohjelmaa, mutta no, kuten jo mainitsinkin, ne kappaleet soivat joka paikassa..

Olen kuunnellut tätä kappaletta jo Hectorin versiona silloin joskus, kun sitä soitettiin radioissa. En toki silloin tykännyt tästä, mutta jostain syystä Mikael Gabrielin versiona kappale on todella hyvä!

Tässä kuussa olen löytänyt paljon uusia tuotteita, jotka ovat olleet ahkerassa käytössä. Valitsin kuitenkin yhden suosikkilöydön, joka on ylitse muiden. Kyseessä on hiuksia sävyttävä tehohoito. Värjäsin hiukseni syksyn alussa kestovärillä, mutta väri haalistui harvinaisen nopeasti pois. Tällä KC:n sävytteellä olen kuitenkin saanut värin entistä kirkkaampana takaisin! Lisäksi tämä toimii myös hoitoaineena, koska hiuksista tulee todella kivan tuntuiset. 

Oletteko te tykästyneet Vain elämää -kappaleisiin?