Loma tiivistettynä

Tämä postaus minun piti julkaista jo aikoja sitten, mutta kuinkas kävikään, julkaisu vain venyi ja venyi.. No, postaus siis kirjoitettu jo viime viikon lopulla, kun syyslomani loppui!

Jos loman tarkoitus on rentoutua, minä vietän sitä ihan eri tavalla. Suunnittelin syyslomani taas täyteen kaikkea ja hetkessä se olikin jo ohitse. No, mikäs siinä, ehdin kuitenkin kokea yhtä sun toista! Alla on kaksi kännykkäkuvakollaasia, joista voi päätellä aika hyvin, mitä syyslomaani kuului. Kävin tosiaan ensimmäistä kertaa ihan vain kiertelemässä Helsingissä ja tulin yksin junalla kotiin! Hiukan kuumotti Helsingin rautatieasemalla, päädynkö oikeaan junaan, mutta onneksi kaverini auttoivat minua. Lisäksi kävin Tampereella kavereideni kanssa ja vietin toisella kaveriporukalla kivan leffaillan! Ja totta kai, myös hevoset kuuluivat olennaisena osana lomaani! Kävin pitkästä aikaa ratsastamassa Lamonaa ja kokeilin ohjasajaa Jalmaria. Kuten sen ilmeestä voi päätellä, ohjasajo ei ollut ihan meidän juttumme. Jalmari olisi halunnut mennä kovempaa kuin minä.

Pääsin melko halvalla näistä shoppailureissuista, kun Helsingistä tarttui mukaan vain parin euron pipo ja viiden euron hiuspanta. Nekin ostin lähinnä tallikäyttöön! Tampereeltakin tarttui mukaani vain yksi kymmenen euron paita ja Tiger:istä yhtä sun toista. Huvittavinta koko jutussa on se, että päädyin tilaamaan H&M:n nettikaupasta vaatteita, koska en muka löytänyt kyseisissä kaupoissa kierrellessä mitään, mistä olisin niin erikoisemmin tykännyt.

Mietin jo kesällä, ettän haluan shortsihaalarin itselleni. Ne ovat niin käteviä pukea eivätkä ne ole hiostavia. Vasta nyt kuitenkin sain aikaiseksi ostaa tämän yllä olevassa kuvassa näkyvän haalarin. Sillä oli hintaa vain 10€ ja täytyy sanoa, että jo ensimmäisellä sovituskerralla ihastuin tuotteeseen! Se oli niin mukava päällä. Tiedänkin jo nyt, mikä on ensi kesän suosikkivaatteeni. Toisaalta tykkään myös alla olevan kuvan topeista, joita tilasinkin, kuten kuvasta näkee, H&M:ltä useamman. Nämä topit olivat kaikki tarjouksessa ja yhteishintaa niillä oli 19€.

Kesävaatteiden lisäksi löysin muutamia pitkähihaisiakin. H&M:ltä tilasin valkoisen paidan, jossa on lintuja ja uuden, korallin värisen neuletakin. Näillä oli yhteishintaa 22€. Alla olevassa kuvassa näkyy myös toinen neuletakki, jonka sain lahjaksi ja Bikbokista ostamani vaaleanpunainen paita, johon olen ihastunut täysin! Paita on ihanaa materiaalia ja se on omasta mielestäni kivan näköinen.

Miten teidän syylomanne meni?

Ratsut vaihtoon 2/2

Viime postauksessa kerroin jo, että pidimme tämän viikon keskiviikkona kaverini kanssa "ratsut vaihtoon" -päivän, jolloin vaihdoimme ratsuja keskenämme. Kerroin tuossa aiemmassa postauksessa, kuinka pääsin itse minulle vieraamman ratsun, Tiltan, selkään. Tiltan ratsastuksen jälkeen vaihdoimme ratsuksi Jalmarin. Nousin ensin itse tamman selkään, jonka jälkeen myös Nelli kiipesi sen satulaan!

Alkukäynneillä Jalmari oli todella reipas. Onneksi se myös rauhoittui hyvin nopeasti. Alkukäyntien jälkeen meinasin ottaa ravia, mutta Jalmari oli eri mieltä asiasta ja se teki pari pomppua. Vaihdoin peltoa, mutta sielläkään meno ei sujunut yhtään paremmin. Siinä vaiheessa olin jo heittämässä hanskoja tiskiin. Päätin kuitenkin, että menen vain kunnon käyntitreenit ja samaa Nellikin ehdotti. Itse asiassa käynnissä Jalmari alkoi tuntua jopa ihan kivalta! Tein paljon pysähdyksiä ja erilaisia kiemuroita, joilla tamma asettuikin ihan kivasti välillä. Käyntitreenin jälkeen otin taas ravia, joka sujui hyvin siihen asti, kunnes kiitin tammaa ja löysäsin toisen ohjan. Se katsoi heti tilaisuutensa tulleen ja teki jälleen erikoisen hypyn. Tämän jälkeen kuuntelin Nelliä, kun hän sanoi jälleen kerran, etten saa päästää ohjaa löysälle. Tiedän, että minulla on pehmeä käsi, mutta ilmeisesti se on jopa liian pehmeä Jalmarilla ratsastaessa. Siksi aloinkin pitää ohjia paremmin tuntumalla ja tuntui, että palaset loksahtivat heti paikoilleen! Ravailin molempiin suuntiin pari onnistunutta ympyrää, jonka jälkeen päästin Nellin satulaan.

Nelli on erilainen ratsastaja kuin minä ja hän ratsastikin Jalmarilla vielä enemmän tosissaan kuin minä. Jalmari on ollut kovin herkkä pohkeelle, mutta Nelli ratsasti sitä kunnolla jalalla, jolloin tamma hiukan "tottui" pohkeeseen paremmin, jos niin voi sanoa. Tässä tapauksessa se on siis vain hyvä asia! Käskin Nellin vielä itse kertoa ratsastuksesta: "Menin Suvin jälkeen Jalmarin selkään ja rupesin taivuttelemaan sitä käynnissä. Se veti päänsä mielestäni liiankin alas, jonka takia se painoi kädelle. Yritin ratsastaa sitä kevyemmäksi käyttämällä enemmän pohjetta, mikä ei ollut Jalmarin mielestä niin kiva juttu. Tähän Jalmari reagoi pari kertaa pukittamalla, mutta pohjetta käyttämällä sain sen edes vähän kevyemmäksi. Ravissa tamma meni alkuun turhan lujaa, mutta hetken työskentelyn jälkeen sain kivan rauhallista ravia. Työskentelin ravissa enemmän oikeaan suuntaan, sillä siihen suuntaan Jalmari tuntui jäykemmältä. En ratsastanut kauhean kauaa, koska Jalmari rupesi tuntumaan jo vähän väsyneeltä ja sain pari ihan hyvää pätkää kumpaankin suuntaan."

Oli kyllä hauska nähdä välillä maastapäin, kuinka Jalmari liikkuu ja vieläpä vieraan ratsastajan kanssa! Eipä sillä olekaan ratsastanut ehkä vuoteen(?) kukaan muu kuin minä. Ratsastuksen jälkeen kävin kylmäämässä Jalmarin jalat, jonka jälkeen otimme vielä yhteiskuvia, joista tykkään älyttömästi!

Päästättekö te usein omien/vuokrahevostenne selkään esim. kavereitanne? Tai päästäisittekö, jos teillä olisi esim. se oma hevonen?

Ratsut vaihtoon 1/2

Tällä hetkellä intoni bloggaamiseen on hiukan lopahtanut, mutta nyt on niin mielenkiintoinen aihe, että haluan välttämättä postata tästä! Tämä viikkohan oli meillä täällä päin ainakin syyslomaa. Postaan vielä myöhemmin, mitä kaikkea ehdinkään tässä viikon aikana tehdä, mutta tässä postauksessa kerron keskiviikosta(19.10). Silloin olin kaverini kanssa tallilla. Olemme jo aiemmin sopineet, että kaverini menee joku päivä Jalmarilla. Vasta nyt saimme aikaiseksi ryhtyä sanoista tekoihin. Tässä postauksessa en kuitenkaan kerro vielä Jalmarin ratsastuksesta. Sen sijaan kerron siitä, kuinka nousin itse Jalmarin tallikaverin, Tiltan selkään. Molemmista ratsastuksista on niin paljon kerrottavaa ja kuvia, että päätin jakaa nämä kahteen osaan.

Päätin tosiaan yhtäkkiä, että voisin mennä itse Tiltalla, jos kaverini kerta nousee Jalmarin selkään. Tilta on ollut koko tämän kolme vuotta tallilla, jonka minä olen siellä käynyt, mutta olen mennyt sillä vain pari kertaa enkä ole niilläkään kerroilla mennyt kovin tosissani. Vasta nyt voinkin sanoa ratsastaneeni ihan oikeasti tälläkin tammalla! Ja vitsit, kuinka kiva ratsu siitä onkaan tullut! Kyseessähän on iäkkäämpi ex-ravuri, joka on ollut ratsuna jo kauemman kuin Jalmari.

Minulla meni hetki aikaa totutella Tiltaan. Onhan se kuitenkin Jalmaria pienempi ja monta kertaa sirompi! Myös Tiltasta näki, että olin sille outo ratsastaja. Tamma kulki hyvin jännittyneenä alkuun, mutta kun vain itse rentouduin vähitellen, alkoi ratsukin laskea päätään ja rentoutua. Alkukäyntien jälkeen kokeilin ottaa ravia ja täytyy sanoa, että se vasta olikin oudon tuntuista! Askel on todella pitkää ja jos vauhti on vähääkään normaalia nopeampaa, siellä oli hankala keventää. Olen aina hiukan vähätellyt Tiltan ravia, mutta nyt, kun itse istuinkin selässä, täytyy myöntää, ettei se ollutkaan niin helppoa. Onneksi ensimmäisen ravipätkän jälkeen aloin saada nappuloita kohdilleen ja Tilta hidasti todella kivaan raviin! Siinä ravissa sitä oli todella kiva työstää. Huomaa kyllä, että Tilta on sinänsä enemmän ratsutyyppiä kuin Jalmari. Sen sai pysähtymään pelkällä istunnalla ja kääntymisetkin onnistuivat pohkeella ja istunnalla todella näppärästi. Lisäksi tammahan osaa mm. pohkeenväistöäkin ja sitä se menee todella kevyillä avuilla.

En viitsinyt ottaa laukkaa ollenkaan, koska tiedän, että siitä Tilta kuumuu hiukan. Meninkin sillä vain noin 25min, jonka aikana otin useampia ravipätkiä, kokeilin väistämistä ja ylipäätään hain hiukan tuntumaa tammaan. Tämän perusteella en voi muuta kuin hehkuttaa Tiltaa! En olisi uskonut, että se ihan noin kiva on, mutta nähtävästi olin väärässä. Voikin olla, että haluan sen selkään vielä joskus uudelleenkin!

Kaikki kuvat ©Nelli!

Oletteko te koskaan pitäneet tällaisia "ratsut vaihtoon" -päiviä?

Kysymyksiä otetaan vastaan

Viime vuoden marraskuussa lukijapalkkiin täyttyi uusi tasaluku, 200 lukijaa. Nyt puolestaan blogin instagram-tili(@hymyillenhuomiseen) keräsi 300 seuraajaa! Se onkin hyvä syy järjestää uusi kysymyspostaus, jota olen pyöritellyt jo kauemman aikaa mielessäni. Blogi on vaipunut hiukan koomaan, joten jos nyt sitten tällä postauksella saisin blogiin taas hiukan eloa. Pidemmittä puheitta, kommenttikenttä on vapaa! Pakko kuitenkin mainita vielä, että aihe on aikalailla vapaa. En kuitenkaan lupaa vastata kaikkiin kysymyksiin, joten toivon, ettei kukaan loukkaannu, vaikkei se oma kysymys tulisikaan vastauspostaukseen. Kysymyksiä on aikaa laittaa niin kauan kunnes vastauspostaus julkaistaan! Veikkaan, että teen sen noin viikon-kahden päästä riippuen miten laitatte kysymyksiä.

Vika löytyy satulan päältä

Niinhän se oikeasti menee aina, että vika löytyy satulan päältä. Se nyt vain sattuu olemaan karu fakta, vaikka sitä ei ehkä uskallakaan myöntää. Eilen sain kokea tämän pitävän paikkansa. Olin ratsastamassa Jalmarilla ja totesin, etten osaa enää itse ratsastaa ollenkaan.

Täytyy sanoa, etten ole enää yhtään tyytyväinen omaan istuntaani. Ratsastustunnille osallistuminen voisi tehdä hyvää, mutta tällä hetkellä aikani ei oikein riitä, ei edes nyt syyslomalla. Senkin ehdin jo suunnitella täyteen kaikkea muuta! Ainut vaihtoehto tähän hätään onkin ottaa vain itseään niskasta kiinni ja keskittyä enemmän omaan istuntaani. Eilen keskityin ihan liikaa Jalmariin. Ärsyynnyin, koska se painoi ohjalle yhdessä välissä ratsastusta. Kaverini kyllä huomautteli minulle virheitäni, mutta enhän minä siinä hetkessä niitä kuunnellut. Vasta tänään totesin, että tein todella typerästi. Olen kyllä huomannut, että istuntani on mennyt jo aiemmin huonompaan suuntaan, mutta vasta eilen sain huomata sen vaikutuksia. Jalmarista on tullut sen verran herkkä istunnalle, että sen ravi muuttuu heti huonommaksi ja tasapainottomammaksi, jos kevennän väärälle jalalle. Toinen ongelmani on se, että kippaan helposti liian eteen. Silloin Jalmari joko hidastaa tai pysähtyy. Voisin siis sanoa jopa Jalmaria liian tasokkaaksi ratsuksi minulle! No, ainakin saan hyvää harjoitusta sillä ratsastaessani.

Tästä huomaa tuon ongelman, Jalmari nostaa päänsä ja välttelee näin pidätteitä.

Olen huomannut, että nykyään ratsastan hiukan sillä tyylillä, etten välttämättä suunnittele reittejä niin tarkasti. Jos Jalmari tekee hiukan haluttua nopeamman käännöksen, horjahdan helposti. Tämä ärsyttää minua suuresti, koska tunnen olevani taas alkeisratsastajan tasolla. Pitäisikin taas alkaa treenata enemmän mm. vatsalihaksia ja ottaa ne kadonneet lihakset oikeasti käyttöön! Kyllähän se Jalmariakin haittaa, kun en hallitse kroppaani samalla tavalla kuin ennen. Minun pitäisi kyllä treenaamisen lisäksi alkaa suunnitella tarkemmin, mitä siellä satulassa oikein teen. Jokainen käännös ja siirtyminen pitäisi valmistella huolellisemmin. Nyt täytyy siis vain ottaa itseäni niskasta kiinni ja alkaa tehdäkin jotain näiden ongelmien eteen! Muuten kehitystä ei vain voi tapahtua.

Kuvat on ottanut Nelli!

Oletteko te tyytyväisiä istuntaanne?