28. lokakuuta 2015

Laukataanko auringonlaskuun?


Maanantaina olin kuvaamassa kavereideni ratsastustuntia, mutta siitä lisää myöhemmin. Tässä postauksessa kerron eilisestä, jolloin olin ratsastamassa Lamonalla. Sää oli mitä parhain, kun aurinko paistoi eikä edes ollut kylmä. Todellisuudessa sekä omat, että kuvaajani sormet ja varpaat olivat lopuksi jäässä. Yritin pukeutua kerroksittain, mutta silti vaatetta tuntui olevan liian vähän.. Ehkä mä ensi kerralla osaan pukeutua lämpimämmin.

Okei tässä kuvassa mulla on huomattavissa pientä takakenoa ja jalka on tosiaan liian edessä.

Kun olin viimeksi ratsastamassa Lamonalla ja tein siitä postauksen, sain ohjeita tuoli-istunnan korjaamiseen. Ohjeen voi lukea linkin postauksesta. Heti aluksi päätin pitää jalkani taaempana, jolloin istunta oli pystympi. Jos jalkani pääsi liian eteen ja aloin nojaamaan taakse, kaverini huomautti siitä. Päätin silti koettaa kommentin neuvoa nousta kevyeeseen istuntaan ja löytää sitä kautta oikea painopiste. Saattaa olla, että tajusin ohjeet väärin, mutta mulla ohje ei toiminut. Ongelmani on lähinnä se, etten "uskalla" pitää jalkoja kiinni kyljissä. Hidastaessa pohje menee ainakin eteen, kun päästän pienimmänkin paineen irti. Sama toistuu kevyessä istunnassa, eikä se siis hyödytä. Näin koen itse tämän ongelman, mutta en sitten tiedä, kuinka väärässä analyysini on..


Menin tavallista pidemmät alkukäynnit, kun yritin etsiä pellolta kohtaa, joka ei olisi niin märkä. Sellaista ei kuitenkaan löytynyt, joten päätin mennä tunnin hiukan rauhallisemmin. Tein alkuun muutaman käyntivoltin ja pysähdyksen. Lamona reagoi todella hitaasti pidätteisiin, joten tällä kertaa ne olivat treenauksen kohteena. Lisäksi Lamonalla on tapa lähteä "hiipimään", jos sitä ei käske tai hidasta kunnolla. Tällä kertaa tein pysähdyksen joka kerta, kun Lamona yritti lähteä hiipimään. Voin sanoa, että pysähdykset onnistuivat loppua kohden paljon paremmin kuin aluksi eikä Lamona edes yrittänyt lähteä hiipimään! Pysähdyksiin olen todella tyytyväinen.

Tää oli ainaki ilmeistä päätellen hauskaa!

Ravia menin lopulta ympyröillä ja suorilla, vaikka pelto olikin hiukan märkä. Lamona ei kuitenkaan pahemmin liukastellut. Kaverini nimesi yhden ratsastuskuvioni suorakaiteeksi ja sitä se todella oli. Pitkillä, kuivilla suorilla pyysin "voimakkaampaa" ravia ja päädyissä taas hidastusta. Sen kummempia tehtäviä en ravissa tehnyt.


Laukannostoja tein monta, mutta loppujen lopuksi laukkasin todella vähän. Vaikka otin paljon nostoja, otin niitä tiheään tahtiin enkä ottanut kuin pieniä pätkiä. Tein isompia kaarteita laukassa ja satunnaisia suoria. Laukassa yritin vain saada vauhdin haluamakseni ja kaarteet hyviksi. Pari kertaa Lamona lähti puskemaan laukassa apujeni läpi. Sen kanssa pitää olla niin tarkka ulkoapujen ja oikeastaan sisäapujenkin kanssa! Itselleni tämä on hyvää treeniä, koska en tosiaan aina muista käyttää pohkeita niin kuin kuuluisi.

Yllä olevasta kuvasta mun ongelman näkee erittäin hyvin..

Lopuksi menin ravia ympyrällä yrittäen saada Lamonan puskemaan kunnolla takaa. Tein saman molempiin suuntiin ja sen jälkeen siirryin ravaamaan isommalle alueelle loppuraveja. Lamona rentoutuu heti, kun sille antaa pitkät ohjat ja tykkään siitä erityisesti tämän takia! Loppuraveissa huomasin, että ympyrätyöskentely auttoi. Ravi oli paljon selkeämpää kuin normaalisti ja pystyin jopa keventämään. Kun olin mennyt tarvittavat loppuverryttelyt, kysyin puolijäätyneeltä kuvaajaltani Nelliltä, jos hän haluaisi kiivetä vielä satulaan. Näin vaihdoimme osia. Nelli meni pitkään käyntiä ja otti lopuksi hiukan ravia molempiin suuntiin. Suoraan sanottuna Nelli ratsasti Lamonaa paremmin kuin itse ratsastan. Hän kertoi selässä käynnistä näin: "Oikeeseen suuntaan piti olla tosi tarkka ulkopohkeen kanssa ja vasempaan sisäpohkeen kanssa, koska muuten Lamona lähti puskeemaan. Lamona oli mukavampi pidemmällä ohjalla, mutta sillon se pääsi vähän etupainoseksi. Mut ihan kiva poni ja uskon, että se on viä kivempi kun sillä menis enemmän ja tajuaisi vähä miten sitä ratsastetaan niin sais sen takajalatki alle varmaan tosi helposti."
Kaikinpuolin oikein mukava ratsastuskerta. Kyllä mä ehkä vielä joskus opin ratsastamaan ihan siististi! Nyt pitäisi vain saada tuo istunta ensimmäisenä kuntoon. Näissäkin kuvissa tuo tuoli-istunta näkyy, vaikka kovasti yritinkin sitä parantaa.

Näissä kahdessa ylemmässä kaverini ratsastaa.

Kuvat ©Nelli tai minä
Käykö teidän kaverinne ikinä ratsunne selässä oman ratsastuksenne jälkeen?

16 kommenttia:

  1. Sun pitää ottaa yksityistunti jollain tasokkaalla tallilla ja pyytää opettajaa keskittymään erityisesti sun istuntaan. Ammattilaiselta saa aina hyvää ohjeistusta istunnan parantamiseen. :) Tää oli kiva postaus ja varsinkin kun oli enemmän tekstiä ja kuvia. Onko Lamonalla tuo rintaremmimartsa vielä pystyyn hyppimisen takia? :D Se on ilmeisesti lopettanut sen, ei oo tainnut sulla pomppia takajaloille? :) Patella ei ratsasta kukaan muu oikeestaan koskaan, ellen nyt erikseen pyydä jotain ratsastamaan. Mun kaverilla ei oo ikinä ratsastuskamoja mukana kun tulee kuvaamaan ja mun kypärä on liian pieni, niin siksi se ei loppuverkkaa tms.. :D Eikä Paten selkään oo asiaa ilman kypärää. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa mulla on käyny mielessä tämä, mutta asin ongelma piilee siinä, ettei tämä ongelma niinkään muilla hepoilla toistu.. Toki lähden aina harjoitusravissa nojaamaan taakse, mutta ei mulla muilla ihan näin pahasti käy :/
      En oikeastaan tiedä, mutta näin olettaisin. Ei se ole enää tällä isolla pellolla hyppinyt pystyyn, kun on enemmän tilaa ja kuski tietää mitä haluaa. Jos totta puhutaan niin kyllä se eilenkin pääsi vähän pomppaamaan, kun päästin ulkoavun pois ja poni lähti laukasta puskemaan keskemmälle.. Siitä se teki stopin ja hyppäsi pienesti pystyyn. Mutta tosiaan, eipä se muuten ole hyppinyt kuin alkuaikoina, kun olin uusi ratsastaja Lamonalle.
      Oikeasti Nellillä on näissä kuvissa mun kypärä ja siksi se onkin noin iso :D Tarkoituksena oli, ettei Nelli sinne selkään mene, joten tää oli vähän extempore-idea, jonka kyllä noista ratsastusvarusteista huomaa :D Se onkin oikeasti vaarallista mennä ihan vaikka vain käyntiä ilman kypärää..

      Poista
  2. Hienoja kuvia! Ei oikeastaan koskaan käy. Vain jos pikkusiskoni ratsastaa Carinolla, niin silloin saatan mennä itse ponilla loppuun, mutta minun ratsastukseni jälkeen sillä kukaan tosin enää menee. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia :) Eihän tää tosiaan kannattavaa ole, jos rankemmin menee.. :)

      Poista
  3. Upeita kuvia! Mä joskus päästän kavereitakin Savun selkään jossen ole kovin kovaa treeniä ottanut. Lisäksi kiva päästä varmaan kavereidenkin selkään kun kuvaavat aina jääkalikkoina kentän laidalla :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nelli tosiaan sai hienoja otoksia! :) Eihän siinä oikeastaan olisi järkeä, jos heppa on aivan loppuun ratsastettu ja kaveri joutuisi pyytämään kahta kovemmin :D Totta, kyllähän siinä jäätyy!

      Poista
  4. Tosi upeita kuvia, varsinkin noi pari ekaa ja viimeinen kuva! :) Harmi, kun meidän tallilla aurinko laskee metsän taa eikä tuollaisten kuvien ottaminen onnistu...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä, ei meidän kuvaaja turhaa sielä maan rajalla kyykkiny :D Voi harmi! Vaikka eipä nyt edes ole ollut kovin montaa aurinkoista päivää niin, että auringonlaskukin olisi näkynyt kunnolla.. :/

      Poista
  5. Hienoja kuvia & kiva postaus! :)

    VastaaPoista
  6. Tosi kiva postaus ja upeita kuvia! :)

    VastaaPoista
  7. Hyvä postaus ja ihania kuvia :)! Sun kirjoitustyyli on tosi kiva!
    Liityin lukijaksi, sulla on hyvä blogi :)
    -Lidia
    katriinajalidia.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa saada tällaista palautetta, paljon kiitoksia sulle :3 Tervetuloa lukijaksi! Käympäs katsomassa sunkin blogin :)

      Poista